torstai 14. joulukuuta 2017

Workshop on Social Welfare Technology lauantai 25.11.2017



Tilaisuuden avasi Osakan yliopiston professori Eiko Kashira, joka vastaa yliopiston kansainvälisistä vaihdoista. Tämän jälkeen osallistujat esittäytyivät. Myös koko meidän delegaatio esittäytyi. Osallistujina oli yliopiston tutkijoita, opettajia, opiskelijoita sekä  yrityselämää hyvinvointiteknologian alalta.

Puhujia oli kolme. Nina Eskola-Salin kertoi hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä ja opetuksesta Suomessa. Nina nosti esiin Suomen ja Japanin samanlaiset haasteet; väestö vanhenee ja tarvitaan uudenlaisia palveluita ja uutta teknologiaa. Nina kertoi myös Hyvinvointiteknologia – opetuspaketista, joka on tehty lähihoitajaopiskelijoille.  Ninan esitelmä löytyy Hanako- verkoston www-sivuilta.

Hideo Kawasaki Panasonic yhtiöistä esitteli Panasonicin kehittämiä age-free – business yksikön tuottamia laitteita. Hän lähestyi aihetta erityisesti tuotekehittelynäkökulmasta. Panasonicilla on hyvin monipuolisesti hyvinvointiteknologiatuotteita, lisäksi heillä on Japanissa erilaisia hoivakoteja. Panasonicin keskeinen lähtökohta on asiakaslähtöisyys. Hoidon tarve tulee lisääntymään Japanissa valtavasti, etenkin dementia tulee lisääntymään valtavasti. Tarvitaan uusia apuvälineitä ja teknologiaa helpottamaan tilannetta, Panasonic haluaa olla tässä kehitystyössä aktiivisesti mukana. Hän esitteli mielenkiintoisen esimerkin pyörätuoli-sängyn (”robottisänky”) vuosia kestäneestä tuotekehittelystä ja lopputuloksen.

Professori Masaki Okada Osakan yliopistosta kertoi ICT -opetuksesta Japanissa.Haasteita on mm. muihin OECD maihin verrattuna nuorten vähäinen ICTn käyttö. Vaikka Japani on maailman johtava laitteiden myyjä, on nuorten kiinnostus alaan siis vähäistä. Tarvitaan lisää ja erilaista ICT opetusta ongelman ratkaisemiseen; tietoa, ajattelutaitoja, vuorovaikutustaitoja, luovutta, ongelmanratkaisutaitoja ja uudenlaista asennetta oppimiseen. Nämä ovat näkymättömiä taitoja ja liittyvät syväoppimiseen. Teknologia voi olla hyvä väline uudenlaisen opetuksen rakentamisessa. Japanissa kouluissa on käytössä mm. älytauluja, tulossa digitaalisia kirjoja. Ohjelmoinnin opetus tulee kouluihin 2020. Tähän liittyen myös opettajat tulevat tarvitsemaan lisää taitoja.

Puheiden jälkeen oli varattu aikaa yhteiselle keskustelulle. Keskustelu oli vilkasta.Hyvinvointiteknologian käyttö Suomessa herätti paljon kiinnostusta ja kysymyksiä. Maria Juuso kertoi käytännön esimerkkejä teknologian käytöstä Villa Tapiolasta. Nina Eskola-Salin kertoi kotihoidon käyttämästä teknologiasta. Kysyimme hyvinvointiteknologian opetuksesta Japanissa, sitä ei erillisenä tällä hetkellä ole, mutta kolmannen vuoden hyvinvointialan opiskelijoille sitä on tulossa. Kerroimme opetuksen kehittämisestä Suomessa ja yritysyhteistyöstä oppimisympäristöjen kehittämisessä. 
Seminaarin päätteeksi Etuko Katuki lausui päätössanat. Kyseessä oli kuudes yhteistyöseminaari Ryuuseifukushikain, Hanako -verkoston ja Osakan Yliopiston välillä. Seminaareissa on aina haluttu luentojen lisäksi keskustelua ja yhteistä kehittämistä sekä työskentelyä. Tällä kertaa mukana oli myös muiden yritysten edustajia, kuten Panasonicin. Päivä oli oikein onnistunut ja osanottajia oli paljon, vaikka seminaari järjestettiin lauantaina. Aihe oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Uusia ajatuksia toivottavasti heräsi osallistujissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti